Blogini on taas viettänyt hiljaisempaa elämää joulukuun. Ensin oli koulun kanssa kiire, sitten töiden ja lopulta jouluvalmisteluiden. Ja lopulta lomalla opettelin rentoutumaan olemalla menemättä ollenkaan koneelle, koska siellä on kuitenkin aina joku asia hoitamatta (kuten blogi).
Periaatteessa olen blogin kanssa neljä kirjaa jäljessä. Pete Suhosen Hitlerin Kylkiluu, Anna Kontulan Mistä ei voi puhua, John Finnemoren Robin Hood ja Linn Ullmanin Aarteemme kallis odottavat koneelle naputtelua. Niistä kaiksta minulla on sanasia sanottavana, ja aion ne kyllä blogiinkin asti saada, mutta sitten kun vuosi on kääntynyt 2013 puolelle. Tärkeämpää (ja hauskempaa) on nyt ennen uuttavuotta tilastoida tämän vuoden kokemuksia ja lukemuksia.
Joululomalla minulla on ennenkin herännyt halu lukea jotain tuttua ja turvallista, sellaista jo aiemmin luettua - ja tietenkin blogillisesti mahdollisimman epäjärkevää. Kirjakaupassa joululahjoja kurkkiessani alkoi tuntua, että voisin lukea vauhteeksi jotain seikkailua/fantasiaa. Hyllyyni eksyivät Inheritance Cyclen (Eragon) neliosainen paketti englanniksi, ja se hupenikin yllättän nopeasti. Sitten kävin katsomassa Hobitin elokuvissa, ja koska olin jo unohdellut hyvän joukon kirjan tapahtumia, päätin verestää muistiani. Ja koska elokuvan seurauksena aloin hieman miettiä joitain suomennoskohtia (kuten necromancer, joka on suomennettu noidaksi), ostin englanninkielisen painoksen. Hobitin jälkeen tietenkin tuli halu lukea myös Taru sormusten herrasta. Se onkin asustellut hyllyssäni sekä suomeksi että englanniksi jo nuoruusvuosilta asti, mutta englanninkielellä en sitä koskaan ole lukenut. Silloin aikanaan se oli vielä liian vaikeaa ja sittemmin en ole ehtinyt. Nyt kuitenkin päätin korjata senkin epäkohdan ja huomasin ilokseni, että vähän paremmin kulkee nyt kuin silloin kymmenen vuotta sitten.
Joulupaketeista kuoriutui pari eniten toivomaani kotimaista; Jää ja Nälkävuosi, seka niitäkin tärkeämpi kirjallinen objekti nimeltään kirjahylly. Kun nyt nuo nurkissa asustavat kirjakasat saan hyllytettyä, jää siihen vielä pikkuisen tilaa uusillekin hankinnoille.
Huomenna julkaisen hieman tilastoja tästä vuodesta ja vuoden alussa pyörähtää käyntiin myös arvonta; onhan blogini tullut jo kahden vuoden kypsään taaperoikään. Pahoittelen vielä hiljaiseloani, nyt otan itseäni niskasta kiinni!
Tänään se sitten julkistettiin; Finlandia-palkinto meni Ulla-Lena Lundbergille romaanistaan Jää, joka siis julkaistiin alunperin ruotsiksi nimellä Is (suomennos Leena Vallisaari). Palkinnonsaajan valitsi presidentti Tarja Halonen.
Tänä vuonna kun kävi niin, että en ollut lukenut ehdokaskuusikosta yhtään kirjaa, päätin luovuttaa ehdokkaiden lukemisen, vaikka olisin niin halunnut lukea ne kaikki ennen valintaa. Silti minulla oli ennen yhdenkään lukemista kaksi suosikkia kiinnostavan aiheen ja kehuvien arvioiden perusteella: juuri Lundbergin Jää sekä Ollikaisen Nälkävuosi. Olen siis erittäin tyytyväinen voittajaan. Nyt voin lueskella sen rauhassa ilman kiirettä (tosin kirjastojonohan pomppasi juuri taivaisiin, joten hetken voi omaa kappalettaan joutua odottelemaan, jos ei halua ostaa). Toivon, että voin sitten kaiken tämän etukäteisylistelyn jälkeen todeta pitäväni kirjasta yhtä paljon kuin muutkin, kun saan sen luettua.
Lundbergin lisäksi ehdolla olivat siis
Riikka Ala-Harjan Maihinnousu
Pirjo Hassisen Popula
Heidi Köngäksen Dora, Dora
Aki Ollikaisen Nälkävuosi
ja Juha Seppälän Mr. Smith
Voittiko sinusta oikea kirja?
Luettujen kirjojen kuukausimäärä jatkaa häpeällistä laskuaan. Tässä kuussa siihen oli silti hyvä syy, nimittäin kandin puurtamisesta johtuva miltei kahden viikon blogitauko (minun oli pakko olla itselleni ankara, sillä jos avaan blogin niin siellä vierähtää kyllä useampi tunti, vaikka lupailisi vain nopeasti vilkaista). Kirjojen lukeminenkin jäi melkein viikoksi kun korvasin romaanit kadiaiheeseen liittyvällä kirjallisuudella. Nyt kuitenkin onneksi saan jättää työn muhiutumaan joulun ajaksi ja aloitan kunnolla sen tekemisen sitten tammikuussa. Ja koska aikaa on yli kolme kuukautta sittenkin, ei pitäisi tulla yhtä kiire kuin nyt tutkimussuunnitelman kanssa. (Tutkimussuunnitelma muuten kuvasti lukuintoani aika hyvin. Se oli perusmuodoltaan tyyliä "voisin lukea tuon kirjan, ja sitten tutustua tähän kirjaan, ja käyttää tuon apuna tätä kirjaa, ja sitten vielä vähän tutkiskella tätä ja tuota ja sitä...)
Kuukauden kokonaissaldo jäi harmittavasti neljään kirjaan. Tosin Hitlerin kylkiluu odottaa vain koneelle naputtelua ja Mistä ei voi puhua on myös viimeisiä sivuja vaille luettuna. Tänä viikonloppuna olin ystäväni häissä Joensuussa ja siksi en ehtinyt blogia päivittelemään. Positiivista on kirjojen kotimaisuussuhde - peräti kolme neljästä on täältä kotoisin. Sivuja kertyi 1064.
Esa Salminen / Saeed Warsame: Mohammed, suomalainen
Riikka Pulkkinen: Vieras
Susan Fletcher: Irlantilainen tyttö
Saara Henriksson: Linnunpaino
Nyt uudella ajalla ja innolla taas kirjojen ja blogimaailman kimppuun. Ja tietenkin Finlandiavoittajan julistamisen odotteluun.
