KIRJAMESSUKUULUMISIA

Eilen oli kyllä yksi antoisimmista päivistä aikoihin - nimittäin kirjamessut. Tuliaisina sieltä sain paljon kokemuksia, kirjoja sekä kipeät niskat niiden kantamisesta.

Messuseurakseni sain Sannan, jonka kanssa oli kiva päivä aloittaen aamun junamatkasta ja päättyen samaiseen matkaan takaisinpäin. Meillä oli aika samanlaiset intressit päivälle, ei tarvinnut riidellä ketä mennään missäkin vaiheessa kuuntelemaan ja minne suunnataan seuraavaksi, nälkäkin tuli molemmille yhtä aikaa. 

Kustantamoiden tarjontaa oli kiva kierrellä katsomassa, vaikka hinta ei antanutkaan myöten ostaa kirjoja uusina. Lavoja oli ripoteltu pitkin messualuetta ja lähes jokaisen nurkan takana näki kirjailijoita puhumassa teoksistaan. Tarkemmin kävimme kuuntelemassa Johan Bargumia, Aki Ollikaista, Tuomas Kyröä ja Joel Haahtelaa. Kyrö taisi olla näistä selvästi suosituin; jok'ikinen tuoli oli täynnä ja väkeä parveili niiden ympärilläkin niin, että hyvä kun näki vilauksen itse lavasta. Haahtelasta kiinnostuin haastattelun perusteella yhä enemmän. Hänen tuotoksistaan olen pitänyt, mutta en myönnä itseäni sellaiseksi haahtelistiksi kuin muutama muu. Jotenkin hänen mielenmaailmansa oli kiehtova, ja enpä ole ikinä kuullut niin hyvää vastausta kysymykseen miksi kirjoitat.

Aktikvariaattien puolella tuli vietettyä paljon aikaa, vaikka suosikkipuoti löytyikin nopeasti. Kun kaikki kirjat ovat kolme euroa, on innostus taattu, mutta kun vielä kymmenellä eurolla saa neljä, on toivo rahojensa säästämisestä turha. Ensimmäisten neljän satsiemme jälkeen palasimme vielä päivän päätteeksi hakemaan toiset samanlaiset. Kumma miten sieltä hyllyistä löytyy aina jotain kiinnostavaa uutta vaikka ne katsoisi monta kertaa läpi.

Mukaan lähti yhteensä 12 kirjaa. Puolustukseksi on sanottava, että ei noihin mennyt rahaa kuin reilut 30 euroa, ja kaikki olivat uusia tai muuten vaan hyvässä kunnossa.

Ensimmäinen nelikko sisälsi:
Iida Rauman Katoamisten kirjan
Turkka Hautalan Salon
Bo Carpelanin Kesän varjot 
Ja Alice Walkerin Häivähdyksen purppuraa
 

Yksikseen löytyi Åsne Seierstadin Kabulin kirjakauppias, joka on kiinnostanut minua jo pitkään. Luin siitä joskus kuukausia sitten jostain blogista, mutta koska muistin nimen olevan Kabulin kirjakauppa, en löytänyt sitä hakemalla kirjastosta enkä googlesta. No, nyt löytyi, ja tuli varmistettua nimen oikea kirjoitusasukin.

Seuraava joukkio löytyi Bazarin pöydästä, jossa viiden euron kirjoja sai kympillä kolme. Ilokseni löysin yhden viime vuoden suosikkilukukokemuksistani, Geert Kimpenin Kabbalistin ja sen seuraksi Enrique Morielin Ajattoman kaupungin varjot sekä Jennifer Lee Carrellin Shakespearen salaisuuden.

Lopuksi paluu lempparihyllylleni tuotti vielä
Michael Cinnunghamin Säkenöivät päivät,
Piia Postin Talven jälkeen valon,
Bo Carpelanin Alkutuulen
ja Mikko Rimmisen Nenäpäivän




Kotiinpaluussa yksi paras asia oli uusien kirjojen hipelöinti ja niiden sijoittelu kirjahyllyyn. Täytyy tunnustaa, että vaikka etukäteen epäilinkin ettei sinne mahdu kuin pari kirjaa lisää, sain mahdutettua niitä kokonaista kymmenen. Nyt on hylly kuitenkin auttomattomasti täysi ja täytyy varmaan toivoa joululahjaksi kirjojen sijaan uutta kirjahyllyä.

WSOY:N KIRJALLINEN ENSI-ILTA

Vihdoinkin tällaisia kirjallisia iltamia tapahtuu muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Kun ei tällaisella tavallisella opiskelijalla ole arkipäivänä aikaa tai varaa matkustaa sataaviittäkymmentä kilometriä molempiin suuntiin.

Ja mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa syntymäpäiväänsä kun pukeutua hienosti ja mennä yhteen Turun hienostuneimmista klubeista kuuntelemaan ja keskustelemaan kiinnostavasta kirjallisuudesta. 

Ensialkuun olo oli hieman eksyksissä oleva kaikkien niiden kirja-alan ammattilaisten joukossa kynttilöillä valaistussa juhlasalissa skumppapikarillisten äärellä. Onneksi mukana oli myös tuttua seuraa - lukupiirikollegani Anni, Riina, Sanna ja Tuulia, sekä Kirsi, joka ensimmäisestä tapaamiskerrasta huolimatta tuntui tutulta, niin kuin olisi pidempäänkin tuntenut.

Itse tilaisuus oli kiinnostavasti rakennettu. Kirjoihin tutustuttiin joko trailerien tai luettujen katkelmien perusteella ja sen jälkeen uppouduttiin kirjailijan haastattelun kautta syvemmälle kirjoitusprosessiin ja kirjojen taustoihin. Esittelyssä olivat Annukka Salaman fantasiaesikoinen Käärmeenlumooja, Martti Turtolan historiallinen Mannerheimin ristiriitainen upseeri, Riku Korhosen rakkaustarinaan Nuku lähelläni, Pete Suhosen huumoria ja vakavaa aihetta yhdistelevä Hitlerin kylkiluu, Panu Rajalan hauska elämänkerta Veikko Huovisesta Hirmuinen humoristi, Taina Latvalan äiti-tytär-kasvutarina Välimatka, ja Pekka Hiltusen Lontooseen sijoittuva jännitysnäytelmä Sysipimeä. 

Vaikka kuunteleminen kuinka kiinnostavaa olikin, nenän alla tuoksuva ruokapöytä vei välillä huomiota toiseen suuntaan. Ehkäpä pieni tauko haastatteluiden välissä olisi ollut paikallaan, vaikka sellainen ruokatauon mittainen. Silti tilaisuus oli mielestäni todella hieno, ja yksi sen hienoimmista tuliaisista oli uusiin kirjoihin tutustuminen, sain nimittäin lukulistalleni pari kirjaa, jotka jostain syystä olin kokonaan aiemmin ohittanut.

Tietenkin tuliaispussi oli yksi illan jännittävimmistä seikoista. Suomalaisen tuolikirjan lisäksi pussista paljastui joku illan aikana esitellyistä romaaneista. Minun pussini uumenista löytyi Hitlerin kylkiluu, joka olikin tehnyt esittelyssä suuren vaikutuksen ronskilla huumorillaan. Kävin vielä jännittyneenä hakemassa kirjaani kirjailijan omistuskirjoituksen ja se tekeekin kirjan heti jollain tavalla todella arvokkaaksi. 

Kiitos hienosta illasta, näitä lisää!

VUODEN VERRAN UPOKSISSA - BLOGISYNTTÄRIT JA ARVONTA

Meinasin kokonaan kaikkien vuodenvaihteen päivitysten keskellä unohtaa, että blogini on nyt kokonaista yksi vuotta vanha. Nopeastipa tämä vuosi on mennyt, mutta toisaalta tuntuu että olen kirjoittanut tätä aina...

Daniel F. Gerhartz: writing home

Itse rakastan arvontoja ja niiden piristävää vaikutusta, siispä haluan juhlistaa blogisynttäreitäni sellaisella. 

Koska tammikuu on alennusmyyntien kulta-aikaa, arvon lahjakortin. Teistä onnekkain voittaa siis itselleen 20€ lahjakortin valitsemaansa kirjakauppaan (Akateeminen, Suomalainen...).

Arvontaperiaatteet ovat perinteiset.

Yhden arvan saat hihkumalla tähän postaukseen osallistumisesi, toisen olemalla vakilukijani (tässä en aio olla kovin tiukka, arvan saat kun olet minulle joskus muutaman kerran kommentoinut, tai olemalla lukijani bloggerin lukijapalkissa, bloglovinissa tai tilaamalla sitä blogilistalla), ja kolmannen linkittämällä arvontani.

Arvon voittajan vajaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina, 15.1. Silloin pitäisi alennusmyynneissäkin olla tavaraa jäljellä.

Onnea arvontaan itse kullekin!

BUON NATALE!

Donald Zolan: Early childhood

Maa ei ihan ole valkoinen, mutta kynttilät valaisevatkin 

kauniimmin kun on ihan pimeää.

  

Tunnelmallista joulua kaikille lukijoille!

FINLANDIAEHDOKKAAT 2011 - NAISTEN TAISTO

Tänään julistettiin Finlandiaehdokkaat vuosimallia 2011. 

Tulossa on oikea kissatappelu - kaikki ehdokkaat ovat nimittäin kauniimman sukupuolen edustajia ensimmäistä kertaa palkinnon historiassa. Valinnat yllättivät siinä mielessä, että pois jäivät niin suuren yleisön veikkailemat Tervo, Kyrö ja Hotakainen kuin kirjablogien suosion saaneet Rauma ja Virtanen. Ennakkosuosikkien poisjäänti on kuitenkin vain positiivinen asia, sillä se antaa tilaa uusille kyvyille ja tilaisuuden näille vahvoille naiskirjailijoille.

Tässä siis ehdokkaamme:

Eeva Kaarina Aronen: Kallorumpu (Teos)

Kristina Carlson: William N. päiväkirja (Otava)

Laura Gustafsson: Huorasatu (Into)

Laila Hirvisaari: Minä, Katariina (Otava)

Rosa Liksom: Hytti nro. 6 (WSOY)

Jenni Linturi: Isänmaan tähden (Teos)

Kiirehän tässä lukemisessa tulee, en nimittäin ole lukenut vielä ensimmäistäkään! Kirjailijoiden muutakaan tuotantoa en ole paljoa lukenut, ainoastaan Rosa Liksomin muutamia novellikokoelmia, joiden perusteella en kyllä hänen ehdokkuuttaan ollenkaan ihmettele. En vielä tiedä olisiko tämä se kuusikko, minkä olisin itse ehdolle halunnut. Täytyy hieman sulatella. Sen voin silti sanoa, että muutaman kirjan poisjäännistä olen hieman surullinen.

Käytin hyväksi osan italianluentoa naputtelemalla kännykän netillä varauksia kirjastoon. Taisin ehtiä ajoissa, sillä kaikki paitsi Hirvisaari olivat vielä melkein täysin varaamattomia.

Finlandiavoittajan valitsee teatterinjohtaja Pekka Milonoff 2. joulukuuta. 

RAKKAUDESTA KIRJOIHIN JA KIRJABLOGEIHIN

Jos joltain olisi jostain kumman syystä mennyt tämä uutinen ohi korvien/silmien, täytyy minunkin vielä tulla hieman hehkuttamaan. Helsingin kirjamessuilla jaettava Rakkaudesta kirjoihin -tunnustuspalkinto jaettiin tänä vuonna kirjablogisteille. Aivan mahtavaa! Vitsi kun olisin halunnut olla katsomossa hurraamassa.

Kolmen blogin vakiokävijä olen ollut jo pidemmän aikaa:
Salla ja Sallan lukupäiväkirja

Hanna ja Morren maailma

Hanna ja Kirjainten virrassa

Ja lisäksi tunnustuksen sai kaksi ihanaa blogia, jotka ovat minulle uusia tuttavuuksia:

Jessica ja Bokbabbel

Penjami ja Jäljen ääni

Onnea vielä voittoisalle viisikolle ja heidän blogiurilleen!

Diane Leonard: Joy

Kirjablogien maailma alkaa saada yhä enemmän julkisuutta, ja arvostusta. Toivottavasti tämän palkinnon myötä taas moni uusi kirjojen suurkuluttaja harhautuu tänne kirjablogien maailmaan - mistä tunnetusti ei enää ole paluuta!

TAKAISIN TÄÄLLÄ ETELÄSSÄ

Anita Badami: Where's home? What's happening Momma?

Anteeksi pitkittynyt poissaolo, piti ehtiä laittamaan poissaoloilmoitus ennen matkalle lähtöä, mutta en sitten ehtinyt. No... jokatapauksessa lomailut alkaa nyt olla lomailtu ja olen takaisin täällä lämpimässä Etelässä.

Vajaan parin viikon matkalla tuli tutustuttua Lemmenjoen maastoon, Norjan vuonoihin ja niiden ympäristöön. Ei siellä jäämeressä ihan jääkokkareita ja jääkarhuja nökötellyt, mutta ei paljon puuttunutkaan - sen verran kylmää se oli.

Matkalta tuli tuliaisiksi paitsi kivoja muistoja ja kassillinen jäämeren sileiksihiomia kiviä, myös jokin vatsapöpö, jolla ei toivottavasti ole mitään tekemistä Lapin valtavan sopuli- ja myyrämäärän kanssa. Pariin päivään en siis vielä mitään tämän fiksumpaa tule kirjoittelemaan. 

Matkalla oli mukana englanninkielisiä True Bloodeja, joihin koukutuin niin täysin, että tänään kun hieman pääsi sängystä ylös piti mennä ostamaan viimeinen osa pokkarina, kun kirjaston varauslukema ei ollut kovin positiivinen. Niistä yritän kirjoittaa jossain vaiheessa vielä. 

Kiva olla taas takaisin blogimaailmassa.

OLI KIRJA, BLOGI, SUOMI JA LINNA

Minäkin pääsin eilen nauttimaan ihanien kanssablogistien seurasta Suomenlinnassa. Nopeimmat teistä ehtivät kirjoittaa jo eilen, mutta minä puksuttelin junalla ja sen jälkeen vielä vähän bussilla kohti kotia, ja sitten sänky kutsuikin jo väsynyttä matkalaista. Mutta nyt on kuvat latailtu koneelle (ja saatu Sannalta) ja nyt pieni kuvapäivitys, olkaattes hyvät!

Matka alkoi junalla, joka ei tainnut edes olla myöhässä. Eikä parin tunnin matka oikeastaan edes haitannut, mikäpäs parempaa ajankulua kirjablogitapaamiseen matkustavalla kuin kirjan lukeminen. Ja pian sain matkaseuraakin. 
 

 














Rannassa oli jännittävää tavata kokonainen poppoo uusia tuttavuuksia. Olin etukäteen mietiskellyt, miltä stereotyyppinen kirjabloggari näyttäisi pahimmillaan - mutta onneksi en löytänyt yhtään sulkakynää pureskelevaa hiipparia, vaan normaaleja, mukavia ihmisiä. Tai olihan sitä kaikkiin tavallaan tutustunut blogien kautta, mutta uusien ihmisten tapaaminen kasvokkain aina hieman jännittää. 

Lauttamatka oli paljon nopeampi kuin luulin, mutta merituuli virkisti ihanasti.  

Perillä Suomenlinnassa meille esiteltiin sen suloista pientä kirjastoa, joka oli kuin karamelli!

Kirjoja mahtui esille juuri sen verran, että löysi vaikka mitä, mutta ei tullut paljousahdistusta. Ihanasta vanhojen kirjojen vaihtari-ideasta voisivat myös suuremmat kirjastot ottaa oppia. Jos asuisin lähempänä, niin mukaan olisi lähtenyt sekä ostettuja, että lainattuja kirjoja, mutta nyt piti jättää väliin. 

Suomenlinna oli kyllä hirmuisen kaunis paikka, sen minkä ehdin sitä nähdä. Joskus pitäisi kyllä tulla paremmalla ajalla, tutustua saaren historiaan ja etenkin se lelumuseoon.

Parkkeerasimme eväinemme ruohikolle ja jutustelimme kirjoista ja muusta syömisen ohessa. Enpä ole ikinä ollut piknikillä, jossa olisi ollut näin paljon sorttimentteja. Kuvaan mahtui ehkä kymmenesosa kaikesta. Oli hauskaa tutustua ihmisiin ja jakaa ajatuksia. (vasta tässä vaiheessa nimet ja kasvot alkoivat löytää parinsa mielessäni, aiemmin esittäytyessämme tuli niin monta uutta ihmistä kerralla, etten muistanut enää puolienkaan nimiä). 

Oli kyllä antoisa reissu. Näin Turkulaisena se tarkoitti pitkää päivää junineen ja lauttoineen, mutta se olikin totaalinen irtiotto arjesta ja lomareissu. Helsingissä en ole turhan monta kertaa ollut ja tämä oli ensimmäinen visiittini Suomenlinnaan.

Oli ihanaa saada monille blogeille ääni ja kasvot, nyt on helppo löytää ihan uusia sävyjä blogeista, kun on nähnyt ihmisen sanojen takana. Toivottavasti tämmöisiä tulee joskus toistekin. Nyt olin niin alkuinnostuksen huumassa koko tapaamisen ajan, että ehkä jäi jotain kuulematta ja näkemättä.

Kiitos kaikille, oli kivaa!

MIDSUMMER - JUHANNUSPAUSSI

Tällä viikolla on lomailtu kotikaupungissa ja bloginpäivittely on jäänyt, mutta ei lukeminen. Päivittely saa jäädä juhannuksen jälkeiseen arkeenpaluuseen, vaikkei täälläpäin mitään kovin railakasta ole suunnitteilla, vain mukavaa hengailua ystävien kesken ja menemistä sinne minne nenä näyttää. Ilmeisesti varusteena kumisaappaat, sadetakki ja sateenvarjo, mutta eipä se haittaa.

Hyvää juhannusta kaikille!

Edward Robert Hughes: Midsummer Eve

LITSIS LÄTSIS

Linnut laulaa, aurinko paistaa, lämpötila kipuaa plussan puolelle ja kohta siirretään kellot kesäaikaan.  Selvästi siis kevät on tulossa. 

Kevät on minun lempparivuodenaikani, rakastan sitä kun puihin tulee silmut, pimeys väistyy ja ilma lämpenee. On ihanaa nähdä kuinka lumi hiljalleen sulaa, mutta en erikoisemmin nauti sen sivuoireesta - kuravedestä. 

Onneksi markkinoilla on mitä ihanimpia kumisaappaita, joilla voi varustautua kevääseen.

Litsis lätsis vaan kaikille ja hauskaa kevättä!

 

 

  

  

 

 

 

  

 

 

 

Juu, tämä oli sarjassamme en-ole-vielä-ehtinyt-kirjoittaa-seuraavaa-kirja-arvostelua-ja-haluan-kuitenkin-kirjoittaa-jotain -postaus. Illalla tulee sitten se seuraava järkevä kirjoitus.

NAISEN OLEMUS

Lord Frederick Leighton: Flaming June

Jos sää ole itsenäine, sää ole pelottava.
Jos sää ole ystävälline ja ymmärtäväine, sää ole liian kiltti.
Ku sää sano, mitä sää ajattele, sää ole rääväsuu.
Jos sää ole hiljaa, on sus jotta kummallist.
Jos sää anna, sää ole helppo nakki.
Jos sää pihtaat, haeta joltain muult.

Yritä täsä sit olla. Jua pari lasi kuaharii. Venytel tualis
semmottos, et
pää menee taakse ja kattelet maailmaa ylösalasi. Hiukka hianon
näköst.
Ei iloseks tulemiseks enemppä tarvita.

Kyl o helppo ol naine!!!!

-Heli Laaksonen-

J. W. Waterhouse: The lady of Shalott

Suloista naistenpäivää kaikille! ♥

Minä juhlin sitä olemalla niin perin nainen kuin olla ja voi - shoppailemalla, kirjoja. Eilen ostin kirjatorin alennusmyynnistä kolme kirjaa (tai äiti osti minulle sen yhden). Tänään Uudet kirjat kerholehti mainosti alennuskirjoja, ja nettiin itseni klikkailtuani sieltä löytyikin huikeita tarjouksia, ja kotiin matkaa pian kokonaista kahdeksan kirjaa kolmellakympillä. Olkoonkin, että muutama niistä liittyy opiskeluihin, mutta muut olivat hienoja romaaneja. Muutaman mainitakseni tulossa on mm. Ylös on pitkä matka ja Lokki Joonatan.

Tässä nämä eiliset

HENGISSÄOLOILMOITUS

Heips kaikki! 

Oli pakko kirjoittaa, että hengissä olen edelleen, vaikkei siltä ehkä viikon kirjoitustauon perusteella vaikuta. Sain nimittäin keskiviikkona kivan pikkuisen norovirustartunnan ja vietinkin kolme seuraavaa päivää laatuaikaa wc:n lattialla. Mitään ei ole pystynyt tekemään, lukemisesta puhumattakaan. 

Tänään olen jo viimein saanut syötyä kokonaisen pilttipurkillisen, joten eiköhän tästä aleta pian parantua. 

Nana alkaa olemaan loppusuoralla, siitä sitten raporttia toivottavasti huomenna.

SE MAANANTAI, JOLLOIN KAIKKI NÄYTTÄÄ KAUNIIMMALTA

                            
                            LOVE IS

                  a sign that spring can’t be far away.

                                                                                                    www.LoveIsFan.com

Tänään paistoi aurinko. Tänään pakkaslumi narskui jaloissa. Tänään lauloivat linnut puissa. Tänään hymyilivät ihmiset kadulla. Tänään on hyvä päivä.

Suloista ystävänpäivää ja keväisiä tuulahduksia kaikkien teidän elämäänne!

SAALISTUSVIETTI

...ihmettelen edelleen, että miksi kirjastosta joskus ei löydä yhtään mitään ja joskus sitten löytää enemmän kuin jaksaa kantaa? 

                                                 

Nyt oli sitten tuon jälkimmäisen vuoro. Aikaisemmin ei ole yhtään klassikkoa löytynyt hyllystä ja nyt niitäkin löytyi kaksin kappalein; Nana ja Rouva Bovary (jota ei näy kuvassa koska se on pinon alimmaisena). Kaikki muut ovat sellaisia, mitä joku joskus jossain on suositellut. Uskomatonta, että palautettujen hyllyssä voi samaan aikaan löytyä noita klassikoita ja sen lisäksi sekä Coelhoa että Adicieta!

Ja nyt iski ongelma: minkä näistä sitten ensimmäisenä aloittaisi?

P.S. kuva on tärähtänyt (niin kuin mallinsakin), mutta en jaksanut säätää kameran asetuksia ja otin vain.

Vielä olisi kaksi arviointiakin kirjoitettavana ennen kirjapinon kimppuun hyökkäämistä. Nyt ei vain ole sellainen hetki, että löytäisi sanoja.

OHITUSLIIKKEEN SALAT

Jätän harvoin kirjan kesken, ja vielä harvemmin luen useampaa kirjaa yhtä aikaa (tähän ei tietenkään lasketa opiskelukirjoja).

Nyt kävi kuitenkin vanhanaikaiset - kävelin aamupäivällä kirjaston palautushyllyn ohi vailla aikomustakaan edes pysähtyä siihen. Tällä hetkellä on ihan kiva kirja kesken, kolme muuta odottaa vuoroaan ja koulujuttujakin on paljon. Mutta sitten silmiini hyppäsi kuva autiomaan halkeilleesta kamarasta ja tummenevasta taivaasta ja siinä sitä taas oltiin. Paulo Coelho on eräs lempikirjailijani, ja olen lukenut lähes kaikki hänen kirjansa. Ikävä kyllä en ole ainoa ihminen täälläpäin tällaisissa aatoksissa, kaikki kirjat ovat aina lainassa ja itseasiassa en ole kertaakaan nähnyt yhtään Coelhoa varsinaisella paikallaan kirjahyllyssä, aina joku nappaa ne palautushyllystä. Ja tänään se joku olin sitten minä. Kirja on Valkyriat.

Ja bussia odotellessa kirja, hupsista vain, avautui ja nyt olenkin jo yli puolenvälin. Se siitä en-lue-kuin-yhtä-kirjaa-kerrallaan -taktiikasta.

PAINAVAA ASIAA, TODISTETUSTI

Eilen alkoi taas arkinen aherrus koulujuttujen parissa ja tänään lainasin kevään ensimmäisen tenttikirjan. 

Täytyy myöntää, että koskaan ennen en ole pelästynyt kirjaa ulkomuodon perusteella näin paljon. Herranen aika se oli iso. Ja paksu. Ja PAINAVA!

Kotiin tullessa oli huvin vuoksi punnittava kyseinen opus ja melkein neljä kiloahan se painoi. Tässä sitten on syy siihen, että loppukuusta ei jää niin paljon aikaa romaaneille kuin haluaisi.

SUKLAALÖYTÖRETKI

Joskus lukiessa alkaa tehdä tavattomasti mieli jotain. 

Kun pienenä luin Viisikoita, niin aina tuli nälkä kun kuvailtiin sitä munien, kinkkujen, paistien, voileipien ja jäätelöiden määrää. En olisi kuvitellut, että mikään kirja veisi Viisikkojen paikan ykkösruokahimotuslähteenä, mutta Pieni suklaapuoti vie kyllä voiton kaikkine huumaavine ja mausteisine suklaantuoksuineen.

Kun kotoa ei moista herkkua löytynyt, niin piti tehdä pieni suklaaretki internetin syövereihin.