Tänään julistettiin Finlandiaehdokkaat vuosimallia 2011.
Tulossa on oikea kissatappelu - kaikki ehdokkaat ovat nimittäin kauniimman sukupuolen edustajia ensimmäistä kertaa palkinnon historiassa. Valinnat yllättivät siinä mielessä, että pois jäivät niin suuren yleisön veikkailemat Tervo, Kyrö ja Hotakainen kuin kirjablogien suosion saaneet Rauma ja Virtanen. Ennakkosuosikkien poisjäänti on kuitenkin vain positiivinen asia, sillä se antaa tilaa uusille kyvyille ja tilaisuuden näille vahvoille naiskirjailijoille.Tässä siis ehdokkaamme:
Eeva Kaarina Aronen: Kallorumpu (Teos)
Kristina Carlson: William N. päiväkirja (Otava)
Laura Gustafsson: Huorasatu (Into)
Laila Hirvisaari: Minä, Katariina (Otava)
Rosa Liksom: Hytti nro. 6 (WSOY)
Jenni Linturi: Isänmaan tähden (Teos)Kiirehän tässä lukemisessa tulee, en nimittäin ole lukenut vielä ensimmäistäkään! Kirjailijoiden muutakaan tuotantoa en ole paljoa lukenut, ainoastaan Rosa Liksomin muutamia novellikokoelmia, joiden perusteella en kyllä hänen ehdokkuuttaan ollenkaan ihmettele. En vielä tiedä olisiko tämä se kuusikko, minkä olisin itse ehdolle halunnut. Täytyy hieman sulatella. Sen voin silti sanoa, että muutaman kirjan poisjäännistä olen hieman surullinen.
Käytin hyväksi osan italianluentoa naputtelemalla kännykän netillä varauksia kirjastoon. Taisin ehtiä ajoissa, sillä kaikki paitsi Hirvisaari olivat vielä melkein täysin varaamattomia.
Finlandiavoittajan valitsee teatterinjohtaja Pekka Milonoff 2. joulukuuta.
En ole lukenut näistä yhtäkään. Meistä jokaisella on niin eri maku kirjallisuuden suhteen ja minulla ei mene ainakaan yksiin kovinkaan helposti Finlandia -raadin kanssa. Tästä ryhmästä voisi kiinnostaa Carlson...
VastaaPoistaMinullakin tuntuu olevan vuosi toisensa perään sukset ristissä Finlandia-raadin kanssa. Ei osu omat veikkaukset tai toivomukset, ei sitten millään.
VastaaPoistaOlen Leenan kanssa samoilla linjoilla. Yhtäkään en ole lukenut ja Carlson kiinnostaa eniten.
VastaaPoistaTosinkin aloitin tänä aamuna työmatkalla kuuntelemaan Hirvisaaren Minä, Katariinaa äänikirjana, mutta en ikinä lukisi sitä kirjana. Äänikirjavalikoima vain on niin suppea, että työmatkojen ratoksi kelpaa sellainenkin kirja, jota en viitsisi perinteisesti lukea. Aina kirjallisuus radion tekopirteät aamujuontajat voittaa.