"MINUN MOTTONI ONKIN TÄSTÄ LÄHTIEN: AJATTELE PIENIÄ ASIOITA."

Ian McEwan: Lauantai

Englanninkielinen alkuteos: Saturday (2005)

Otava, 2010

288 sivua

Hyvä työ, rakastava vaimo, lahjakkaat lapset, hieno talo Lontoon keskustassa. Maailmassa, jossa reittikoneet ovat alkaneet näyttää saalistajilta ja sadattuhannet ihmiset osoittavat mieltään Irakin sotaa vastaan, neurokirurgi Henry Perowne osaa arvostaa sitä mitä on elämältä saanut.

Mutta yhden tyytyväisen keskiluokkaisen miehen vapaapäivä voi helposti muuttua painajaiseksi.

Lukupiirin tämänkertainen kirja valikoitui jännän yhteensattuman perusteella; kaikilla viidellä se löytyi hyllystä, mutta kukaan ei ollut sitä vielä ehtinyt lukea.

Jotenkin lähdin lukemaan sillä ennakkoasenteella, että tästä pitäisi tykätä. Kun luin kielellisesti loistavaa, mutta monimutkaisen pohdinnallista aamupäiväosaa tuosta lauantaista, en ollut varma pidinkö siitä oikeasti vai olinko vain huijannut itseni pitämään.

Uppouduin kyllä Henryn nerokkaisiin huomiohin kanssaihmisistä ja maailmasta, mutta kirja tuntui etenevän kovin verkkaisesti. Se myös edellytti kovaa pureksimista, koska jokaiseen lauseeseen ja kappaleeseen oli ladattu valtavasti tietoa. Välillä tuntui tulevan pieni informaatioähky! Silti en voi olla samaan aikaan ihailematta McEwanin kykyä tarttua arjen pieniinkin yksityiskohtiin ja tuoda ne kiinnostavalla tavalla esiin tavallisesta harmaasta massasta.

Alusta asti mukana kulkenut pahan aavistus takertui takaraivoon ja alkoi väistämättä odottaa sitä jännittävää osaa, jonka kuitenkin tiesi tapahtuvaksi. Kun tämä jännitys sitten lopulta alkoi, kirjan rytmi pomppasi eksponentiaalisesti kohti korkeuksia. Jännittävä kontrasti hitaaseen alkuun verrattuna.

Vaikken ollut lopultakaan oikein varma miten suhtautua tähän kirjaan, täytyy sanoa että kunnioitan Ian McEwania kirjailijana todella paljon. Toinen syy on hirmuinen taustatyö, jota hän kirjojaan varten tekee. Tässäkin hän kuvaillessaan aivoleikkausta loi sanoilla visuaalisia kuvia aivojen sisältä ja teki sen aivan kuin neurologian ammattilainen. Toinen syy on hänen kirjallinen muuntautumiskykynsä. Hän kykenee uudistumaan ja luo jokaiseen teokseensa omanlaisensa tunnelman - aina Lauantain arkielämän pikkuseikkojen pohdiskelusta Sovituksen huimiin tunteisiin.

Tämä oli hieman huono teos lukupiirikirjaksi, koska ei kenelläkään ollut siitä kovin paljoa sanottavaa. Ei syntynyt ihmettelyä, väittelyä tai leikillistä kinastelua. Kukaan ei kehunut maasta taivaisiin, mutta kukaan ei toisaalta ollut myymässä omaa kirjaansa heti poiskaan.

Päivittelimme kyllä yhdessä mm. sitä miten odotimme kaikki tapahtumien alkavan paljon aiemmin, ja sitä että kustantajat saisivat vähän ajatella, mitä menevät sinne kirjan sivuliepeisiin painamaan. Lauantain kansipapereista nimittäin löytyi lähes täydellinen juoniselostus, joka pilasi suuren osan kirjan jännityksestä.

Aika nopeasti puheenaihe harhautui blogimaailmaan, päivittäisiin puheenaiheisiin ja muihin kirjoihin. Ja siihen mitkähän kirjat nousevat Finlandiaehdokkaiksi.

Thanks again girls; Anni, Riina, Sanna ja Tuulia.