sunnuntai 21. lokakuuta 2012

"HÄN OLI TOISESTA MAAILMASTA, ERILAINEN. MUTTA NIIN OLIN MINÄKIN, SALAA."

Sarah Winman:  
Kani nimeltä jumala
Englanninkielinen alkuteos:  
When God Was a Rabbit (2011)
Suomennos: Aleksi Milonoff
Tammi, 2012
324 sivua

Vapaalla oleva sairaanhoitaja auttoi minut maailmaan vanhempieni makuuhuoneessa arpajaisissa voitetun untuvapeitteen päällä. Nopean kahdenkymmenenkahden minuutin synnytyksen jälkeen pääni tuli näkyviin ja hoitaja käski ponnistamaan ja isäni käski ponnistamaan, ja niinpä äitini ponnisti ja minä pullahdin kevyesti tuohon tarunhohtoiseen vuoteen. Kun Pariisin kadut vallattiin. Kun Vietnamissa tehtiin Tet-hyökkäys. Kun Martin Luther King kuoli unelmansa puolesta.

Tämä oli yksi syksyn uutuuksista, joita eniten odotin. Kannen kuvassa ja takakannen tekstissä oli valtavasti lumovoimaa, joka antaa odottaa itse kirjaltakin paljon. Pelkäsin kirjan musertuvan ennakko-odotuksien taakan alle, mutta onneksi se pysyi pinnalla!

Kirja kertoo Eleanor Maudin, Ellyn kasvutarinan peilaten sitä hänen veljensä Joen ja ystävänsä Jenny Pennyn tarinoihin. Elly on lapsena juuri sillälailla hieman erikoinen, ettei oikein koskaan sopeudu joukkoon. Siksi hänellä onkin erityisen lämmin suhde veljeensä, joka omalta osaltaan täydentää häntä. Veli myös hankkii tytölle tämän ensimmäisen oikean ystävän, belgianjänis Jumalan. Toisen ystävän hän saa erikoisesta luonnonlapsesta, Jenny Pennystä, joka tekee hänestä kokonaisen, on hänen toinen puoliskonsa. Maailma heittää kolmikon erilleen, mutta heitä yhdistäviä lankoja se ei saa poikki, vaikka yrittääkin. Aikuisuus ei tule heille helpolla, mutta onneksi on aina olemassa mahdollisuus aloittaa alusta.

Ensimmäisen osan hellyttävän lapsenomainen tunnelma kasvaa aikuisuuden mittoja vastaavaksi kypsyydeksi tuoden mukaan uutta vakavuutta ja entistä tummempia sävyjä. Samoin Ellyn kertojaääni kasvaa vaivihkaa lapsen maailmasta kohti täysikasvuisuutta, heijastaen kokoajan ikänsä ja ympäristönsä kaikuja. Vaikka muiden lukijoiden tapaan erityisesti ensimmäinen osa vei sydämeni, oli toinen osa sille luonnollinen toinen puolisko, jota ilman ensimmäinen olisi jäänyt vajaaksi.

Romaani osaa olla samaan aikaan vakava ja hersyvän hauska, viaton ja silti ironiantajuinen. Monien muiden kirjojen tapaan se ei tasapainoile vaihdellen vakavuuden ja hauskuuden rajalla vaan on nimenomaan niitä molempia samaan aikaan. Se on tiukasti nykyajassa kiinni monine tuoreine kysymyksineen, mutta tuntuu samalla hellyttävän vanhanaikaiselta, jotenkin retrolta. Ehkä tunne tulee kansikuvan omenanpunaisista kengistä tai Ellyn ja Jenny Pennyn mielikuvituksellisista puuhailuista tai ehkä jumalan hieman pikkuvanhasta äänestä. Kuitenkin se tekee kirjasta jotenkin todella omanlaisensa, uniikin. 

Kirjaa on blogeissa verrattu niin Irvingiin kirjoitustapansa puolesta kuin Shafferin/Barrowsin Kirjalliseen piiriin perunankuoripaistoksen ystäville herttaisen rakastettavuutensa vuoksi. Allekirjoitan ehdottomasti nämä huomiot. Oli myös ilo lukea muita blogiarvioita kun ne olivat samaa mieltä, mutta ilmaisevat sen kaikki eri sanoilla. Jotenkin siksi tästä olikin vaikeaa kirjoittaa. Adjektiivit kun loppuvat kesken, eikä juonestakaan halua paljon ennakkoon kertoa. Kuten kirjan ensimmäisenä löytänyt Laurakin sanoi, se pitää itse kokea.

 





Jumalan ääntä ovat kuunnelleet myös Laura, Katja, Sara, Tuulia ja Villasukka kirjahyllyssä.

11 kommenttia:

  1. Tämä oli kyllä hurmaava kirja. En pitänyt ehkä ihan niin paljon kuin sinä tästä, mutta paljon pidin kuitenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hurmaava on hyvä sana kuvaamaan tätä. :) Kiva kun sinäkin pidit tästä, vaikket ehkä überhaltioitunutkaan niin kuin minä ja pari muuta.

      Poista
  2. Ihunaa, ihunaa, mie saan tämän ensi viikolla!! Nostit kyllä odotukset huippuunsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotan antoisaa lukukokemusta, odotan innolla mielipidettäsi tästä. :)

      Poista
  3. Voi ei, minulla tämä on vielä lukematta, mutta alkaa kyllä odotukset nousta aika kattoon. Ehkä pitää yrittää olla lukematta näitä arvioita enempää ennen kuin on itse saanut kirjan luettua. Mutta kiva, että pidit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mullekin tuli aika kovat paineet ennen kuin aloitin, kun oli niin kehuvia arvioita. Toivottavasti sinäkin pidät tästä kun ehdit sen lukemaan! :)

      Poista
  4. Voi, on niin ihanaa lukea muiden ihastuneita arvioita tästä kirjasta, kun itsekin rakastuin siihen niin kovasti! Ja tämä on sellainen kirja, jota haluaisin suositella ihan kaikille ja toivoisin kaikkien pitävän siitä :)

    VastaaPoista
  5. Juuri sinun arviosi oli ensimmäinen havaintoni tästä kirjasta ja päätin jo silloin lukea sen heti ensi tilassa. Todellakin tätä suosittelisi kaikille ja toivoisi kaikkien siitä nauttivan yhtä paljon kuin itsekin! :)

    VastaaPoista
  6. Minäkin nappasin tämän kirjastosta mukaani pelkän kannen ja takakansitekstin perusteella. :) Arviosi nosti odotuksia taas vähän korkeammalle. Taidan ottaa tämä junalukemiseksi ensi viikon kirjamessureissulle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En voisi kuvitellakaan sopivampaa hetkeä lukea tätä kuin matkalla kirjamessuille, kun on jo fiilikset valmiiksi korkealla. Toivottavasti tämä lunastaa odotukset sinullakin! :)

      Poista
  7. Viisi tipua! Viisi tipua!!! Ihanaa, että sinäkin pidit tästä :) Annoit myös kirjalle arviosi myötä oman äänesi, kirjoitit kauniisti. Voisin kuunnella jumala-kanin ääntä uudelleen vaikka heti <3

    VastaaPoista

peikkoneito kiittää kommenteista - jokaisesta