torstai 1. joulukuuta 2011

VOIHAN FINLANDIA!

Finlandia meni sitten Rosa Liksomille teoksestaan Hytti nro 6. Voittajan päätti teatterinjohtaja Pekka Milonoff.












Harmillisesti en ehtinyt ennen voittajan julistamista tulla vielä viimeisia veikkauksiani tänne kirjoittamaan. Ehdin lukea viisi kuudesta kirjasta, mutta arvostelun kirjoittamisen tasolle ehti vasta kolme. Arvostelen loputkin ja sitten kirjoitan kunnon mielipidekirjoituksen siitä kenen minusta olisi pitänyt voittaa ja miksi. 

Voin kuitenkin sen verran vihjata, ettei minusta mennyt palkinto ihan oikeaan osoitteeseen, vaikka Liksomin kirjoitustyylistä kovasti pidänkin.

7 kommenttia:

  1. Just huomasin, että sulla on ollut ehdokkaiden lukuprojekti täällä. Kävin lukemassa nuo aiemmat postauksesi. Kiinnostavaa!

    Mä juuri luin tänään William N.:n ja Huorasadun aiemmin. Ja ainakaan niistä ei nyt ihan Finlandiaan asti ylletä. Eli siinä mielessä kiva, että palkinto meni jollekin toiselle...

    Ehkä tänä vuonna ei niin montaa ihmeellistä kotimaista teosta ole tullutkaan, huomasin sen, kun mietin omia suosikkejani =)

    Linturin teoksen haluan kyllä ehdottomasti lukea ja mulla on myös Katariina lainassa...Joten ehkä tässä pitää tänäkin vuonna ahkeroida läpi ehdokkaat, eihän näissä paksuutta tosiaan hirveästi ole.

    VastaaPoista
  2. Ehdokkaissa ei ollut yhtään, jota olisin lukenut tai tulisin lukemaan.

    Ei niin tavatonta. Kerran voitti kirja, jossa mies vain muurasi uunia ja fundeerasi, fundeerasi ja muurasi uunia...Nukahdin sivulla kolme.

    Suomalainen naiskirjallisuus on tehnyt tänä syksynä huikeaa historiaa ja he kaksi, Kettu ja Virtanen, loistivat poissaolollaan, mutta ehkä loistavat sen tähden vieläkin kirkkaammin. Kaikkihan musitavat Uunin;-)

    VastaaPoista
  3. Ottamatta sen kummempaa kantaa voittajaan, niin täytyy sanoa että tuossa julkaisemassasi kuvassa pistään silmään siihen liitetty teksti. Copyright Antti Johansson, Helsingin Sanomat. Oletko pyytänyt luvan Hesarilta julkaista kuva blogissasi?

    Kustantamojen mediamateriaalit ovat yleensä turvallista julkaistavaa, siis kustantamojen omat kuvat kirjojen kansista tai promokuvat kirjailijoista. Toki niihinkin kannattaa merkitä lähde.

    Melko kirjavaa kuvien käyttöä blogeissa välillä näkee...

    VastaaPoista
  4. Mari: Minäkään en ollut vakuuttunut niin Huorasadusta kuin Williamistakaan. Linturissa olisi ollut ainesta, mutta ehdokkaiden ulkopuolelle jääneissä kyllä myös!

    Leena: Uuni on kyllä todellinen legenda! En tiedä oikeastaan ketään, joka sen olisi jaksanut lukea loppuun.

    VastaaPoista
  5. Salla: kiitos tiedosta. Täytyy myöntää, että olen välillä hyvinkin pihalla kuvien oikeuksien suhteen. Olisi mukavaa, jos olisi jonkinlainen yhteenveto mitä blogissaan saa julkaista, millä tekstillä ja mitä puolestaan ei.

    Valitettavasti minulla ei ole pääsyä WSOY:n media-arkistoon, missä mahdollisesti olisi suurempi kuva kuin tuo julkinen vähän yli sadan pikselin piperrys.

    Olisi vain ollut mukavaa linkittää kuva palkintojen jaosta tai muusta vastaavasta, mutta koska minä monien muiden tapaan en paikalla ollut, ei omaa kuvaa ole tarjolla.

    Vaihdoin sen nyt tuohon Rosan kotisivujen kuvaan, joka on niin sadassa paikassa nettiä, että en varmaan tee mitään rikollista.

    VastaaPoista
  6. Tekijänoikeuksista löytyy hyvä aloituspaketti vaikka Wikipediasta.

    Hyvä liikkeellelähtö on aloittaa käyttämällä kuvia, jotka on itse ottanut, tai joihin on yksiselitteisesti merkitty, että kuvaa saa julkaista sopivissa asiayhteyksissä. Esim. ne kustantamojen mediamatskut ovat tällaisia, ja kustantamot kyllä antavat käyttäjätunnuksia asiallisiin tarkoituksiin, jollainen kirjablogi varmasti on.

    Pelkästään se, että kuva on julkaistu netissä, ei automaattisesti tarkoita, että kuvan saisi julkaista uudelleen jollakin toisella sivulla. Kuvaa voi verrata vaikka omaan blogitekstiinsä: jos julkaisee tekstiä omalla sivullaan, pitää erikseen ilmoittaa esim. Creative Commons -lisenssimerkinnällä, jos on tarkoittanut että tekstiä saa julkaista sellaisenaan tai hieman muunneltuna jossakin muualla ilman, että alkuperäislähteen mainitsee.

    Ts. jos Hesari julkaisisi sinun tekstiäsi eikä kertoisi sinun olevan alkuperäinen kirjoittaja, vaan teksti näyttäisi toimittajan kirjoittamalta, tuskin ilahtuisit?

    VastaaPoista
  7. Niin, ja ettei nyt kuulosta ihan hurskastelulta, niin onpa mullakin blogissa kuvia ja videoita, jotka varmasti liikkuvat siellä tekijänoikeuksien harmaalla alueella. Olen kyllä merkannut useimpiin kuviin lähteen, mutten kaikkiin. Ehkä pitäisi ottaa itsekin ryhtiliike ja käydä poistamassa ne epäselvät.

    VastaaPoista

peikkoneito kiittää kommenteista - jokaisesta