"MUTTA NUOLI OLI MIESTÄ NOPEAMPI."

John Finnemore: Robin Hood
Englanninkielinen alkuteos: The Story of Robin Hood and His Merry Men (1909)
Suomennos: Lauri Lahikainen
Minerva, 2012
242 sivua

Robin Hood otti jousensa ja asetti nuolen jänteelle. Metsänvartijat näkivät hänen asennostaan heti, ettei hän ollut mikä tahansa jousimies. Jousi taipui helposti Robinin käsissä.
   "Muista, että pääsi on panttina!" huusi metsänvartijoiden johtaja kesken tähtäämisen...
   Sitten jousi helähti! Nuoli singahti ilman halki kuin kiukkuinen ampiainen. Samassa hirvien johtajauros loikkasi ilmaan ja putosi kyljelleen kuolleena. 
   "Olet minulle rahapussisi velkaa. Minä voitin", sanoi Robin. Mutta johtaja virnisti ilkeästi ja vastasi ivaa puhkuen: "Minäpä kerron mikä sinun palkintosi on. Noin taitava jousimies kyllä tietää mitä seuraa, jos tappaa hirven kuninkaan metsässä. Miehet! Ottakaa hänet kiinni ja sitokaa köysiin!"

Robin Hoodin tarinan tunnen lähinnä Disneyn piirretyn elokuvan kautta, ja halusinkin lukea tarinan kokonaisuudessaan alkuperäisasussaan. Silti en voinut täysin irrottaa disneymielikuvistani. Robin Hoodin oveluus korostuu entisestään, kun muistelee häntä  ketunhahmoisena villikkona, samoin kuin Juhanan epätoivoista hallitsemiskamppailua ilmentää hyvin tuon leijonanhahmoisen kieroilijan kruunu, joka nököttää surkuhupaisasti vinossa eikä selkeästi ole ihan hänelle suunniteltu. Myös Pikku-Johnin "pikkuinen" hahmo löytää ihan uutta voimaa karhunkarvastaan.

Minusta on hienoa, että kirja esittelee erilaisen sankarin, lainsuojattoman varkaan, jolla on kuitenkin hyvä sydän. Robin eroaa tyypillisestä nykyajan sankarista paitsi vallattomalla asenteellaan, myös vaaranalttiudellaan. Kun nykypäivän sankari saa muutaman naarmun ja kenties haavoittuu hieman pahemmin grande-finale -lopputaistelukohtauksessa, saa Robin köniinsä alvariinsa. Vaikka hänen jousitaitonsa ovatkin miltei ylivertaisia, rehellisessä taistelussa hän ei ole voittamaton, ja myöntääkin rehellisesti häviönsä. Syynä iloisten veikkojen voittokulkuun onkin Robinin ovelan johtamisen lisäksen ahkerista yrityksistään huolimatta on aina askeleen jäljessä.

Vaikka kirja kertookin lähes kokonaisuudessaan Robinin tarinan aina lainsuojattomaksi ajautumisesta hamaan loppuun asti, on se pohjimmiltaan kokoelma legendoja ja huhuja, joita hänestä ja hänen miehistään on kerrottu. Siksi kirja ei olekaan rakenteeltaan varsinaisen tarinallinen.Samanlaista seikkailumieltä ja loppuhuipennusta kirja ei siis tarjoa kuin filmiin adoptoitu kuvajaisensa, mutta toisaalta tarinakohtaisia seikkailukertomuksia oli mukavan helppoa ja mutkatonta lukea. Kirjallinen tunne-elämys koostuikin lähinnä iloisista nautiskeluhetkistä kuin suurista tunteista, ja vaikka pidinkin helposta lukukokemuksesta, olisin toivonut kirjan seikkailijen pitävän sisällään vähän enemmän jännitystä ja epävarmuutta. 

Elokuvaan on tietenkin lisätään aina vähän ylimääräistä rakkautta, joten en olettanutkaan Marianin roolin olevan kirjassa kovin iso. Se oli kuitenkin vielä pienempi kuin odotin. Marian vain ilmestyi samalla tavoin kuin suurin osa kirjan muistakin nimihahmoista, suoraan puskista Robinia etsien. Iloisten veikkojen joukkoon hän sulautuu heti niin saumattomasti, ettei enää erotu kuin muutaman maininnan verran. Lopussa kuitenkin nähdään onnellisen liiton alku. 

Jousiaammuntataitojaan ovat verestäneet myös Anu, Maija ja Paula Kirjavinkeistä.