"I NEVER SET OUT TO BE A ONE-NIGHT-STAND KINDA WOMAN."

Charlaine Harris: 

Definitely Dead

Gollancz, 2009

336 pages

Sookie doesn't have that many relations, so she hated to lose one - but of all the people to go, she didn't expect it to be her cousin Hadley, a consort of New Orleans' vampire queen - after all, Hadley was technically already dead. But she is gone, beyond recall, and she's left Sookie an inheritance - one that comes with a bit of a risk - not least because someone doesn't want Sookie digging too deep into Hadley's past - or her possessions. Sookie's life is once again on the line, and this time the suspects range from the rogue werewolves who have rejected Sookie as a friend of the pack to her first love, the vampire Bill. Sookie's got a lot to do if she's going to keep herself alive ... 

Sookiella on jälleen paljon menossa. Kun Sookielle selviää ikäviä asioita Billistä ja heidän yhteisestä menneisyydestään, hän sydän särkyneenä kääntyy viime osan lopussa tapaamansa tiikeri Quinnin puoleen. Quinn tuntuu piristävällä tavalla erilaiselta kuin Sookien aiemmat suhteet, ja hän on lämpimämpi, ainakin fyysisellä tasolla. Kuitenkin Sookie ja Quinn joutuvat aina yhdessä ollessaan merkillisten hyökkäysten kohteeksi, mikä ei helpota orastavaa ihmissuhdetta. Sookien muut miehet eivät oikein tiedä miten suhtautua, mutta  lopulta Sookie tarvitsee hengissä selvitäkseen heidän kaikkien apua. 

Sookie tutustuu myös tarkemmin vampyyrien valtahierarkioihin edesmenneen serkkunsa Hadleyn kautta, mikä petaa merkittävästi jo seuraavaa kirjaa. Sookie tutustuu Louisianan vampyyrikuningatar Sophie-Anneen ja hänen vallanlisäystarkoituksessa naimaansa avioimieheen Peteriin. Vampyyrien maailma on todella häikäilemätön, ja niin ihmisiä kuin alempia vampyyreitakin käytetään häikäilemättä valtapelin nappuloina. Kun kuningasparin avioliitto on solmittu vain vallanhalutarkoituksessa, lopullinen voimainkoetus ja välienselvittely on vain ajan kysymys.

Kirja on mukavasti rakennettu huipentumaan loppua kohti, ja kun tuo loppu vielä jatkuu seuraavassa kirjassa, muodostuu hieno jatkumo. Tämä, ja seuraava kirja pitäisi kyllä minusta lukea peräkkäin, koska seuraava jatkaa melkein suoraan siihen mihin tämä jäi.