"SINÄ OLET PARAS YSTÄVÄNI ELÄMÄN LOPPUUN ASTI."

John Boyne:  

Poika raidallisessa pyjamassa

Englanninkielinen alkuteos:  

The Boy in the Striped Pyjamas (2006)

Bazar, 2008

204 sivua

Poika raidallisessa pyjamassa on koskettava tarina. Yleensä takakannessa kerrotaan jotain kirjan tapahtumista, mutta tässä se luultavasti häiritsisi lukukokemusta. On tärkeää, että aloitat kirjan tietämättä liikaa sen juonesta.

Kun avaat tämän kirjan, lähdet matkalle yhdeksänvuotiaan Bruno-pojan kanssa. (Tämä ei kylläkään) ole kirja yhdeksänvuotiaille.) Ennen pitkää saavutte Brunon kanssa aidalle. Joka puolella maailmaa on samanlaisia aitoja. Toivottavasti sinun ei koskaan tarvitse kohdata sellaista aitaa.  

Tämä kirja on nakuttanut pitkään takaraivossa, mutta tuntui olevan mahdotonta hankkia. Kirjaston lainajono oli melkoinen ja kirjakaupastakin painokset loppu. Lopulta kirjamessuilta tärppäsi, ja ihan uutukainen sinikantinen ihanuus siirtyi kirjahyllyyni viitosen sopuhintaan. 

Ja kyllä tämä lunasti kaikki odotukseni. Tiesin, että kirja tulisi nostattamaan vahvoja tunteita, mutta näin suurta vyöryä en odottanut. Olen lukenut todellisiin kokemuksiin perustuvia muistelmia sieltä aidan sisäpuolelta, niitä jotka kertovat koruttomuudessaan kaiken karmeuden jota siellä tapahtui eivätkä ne liikuttaneet samalla tavoin, vaan pikemminkin salpasivat tunteet kokonaan pois. 

Pienen pojan silmin näkyy koko holokaustin järjettömyys nousee aivan uudelle tasolle. Miksi on olemassa aita, joka estää ihmisiä kohtaamasta toisiaan? Miksi niillä toisilla on hassun raidalliset vaatteet? Miksi ne toiset ovat niin laihoja ja sairaan näköisiä? Miksi poika ei saa leikkiä heidän kanssaan? Näitä kysymyksiä itsekin varmaan miettisin jos olisin seissyt tuollaisen aidan vierellä.

Bruno tiivistää hyvin omat tunteeni koko holokaustia kohtaan, jotka voi tiivistää sanaan ihmettely. En vain voi uskoa miten sellaista on voinut tapahtua. Jaan samat tunteet kuin Bruno silloin, siksi tarina tuntuikin niin läheiseltä ja reagoin siihen niin vahvasti. 

Kirjassa korostuu se, että sodassa kaikki ovat lopulta uhreja, pelkkiä sätkynukkeja narut raajoista roikkuen - niin raitapukuiset ihmiset aidan toisella puolen joilta heiltä on viety vapaus, saksalainen poika jolta on viety leikkitoverit, leirin vartijasotilaat joilta on viety normaali elämä ja sydän. Kaikilta on viety vapaus tehdä niin kuin haluaa tai oikeaksi näkee. Sota on vain politiikkaa, jonkun mielivaltainen halu vallata jotain toisen omaa. Sota asettaa ihmisen kaiken toiminnan motiiviksi ainoastaan pelon.

Kerronnasta tai muista kirjoitusteknisistä seikoista en osaa sanoa paljon mitään, koska en huomannut niitä ollenkaan. Kirja vei mukanaan heti ensimmäisestä sivusta alkaen, eikä päästänyt otteestaan vielä viimeisenkään sivun jälkeen. Muistan vain miten ihailin kirjan kerrontaa, sitä miten kaikki tapahtui lapsen silmien kautta. Ihan kuin koko kirja olisi kirjoitettu Brunon omalla kielellä, joka vain läheisesti muistuttaa aikuisten kieltä. Brunon maailmassa leiripaikka on Aus-vitsi, ja pelottava mies jota kaikki tottelevat on Hilleri. Brunon maailmassa tämän tarinan teema on ystävyys. 

Täytyy keventää tunnelmaa tähän loppuun toteamalla, että kansi on yksinkertaisesti upea, ja että takannen teksti on ihan kuin itseni kirjoittama (sulkeisiin tehtyä lisähuomautusta myöten). Oli tärkeää, ettei kirjasta tiennyt etukäteen paljoa ja takakannessa oli hauska tapa ilmaista se. Tästä tuli blogihistoriani kolmas viiden tähden kirja. 

MAAILMANVALLOITUS: Saksa