Jeffrey Eugenides: Middlesex
Englanninkielinen alkuteos:
Middlesex (2002)
Otava, 2003
773 sivua
"Jotkut perivät taloja, toiset maalauksia tai suurista summista vakuutettuja viulunjousia. Minä perin resessiivisen geenin viidenteen kromosomiin ja sukukalleudet, joita voi hyvällä syyllä sanoa harvinaislaatuisiksi."
Joskus kirja aiheuttaa jo kannen ja nimen perusteella reaktion "tuo on pakko lukea". Tämän kanssa kävi juuri niin. Opiskelukaveri luki tätä joskus viime kuussa ennen luennon alkua ja oli pakko kysyä, että mikäs tämä tämmöinen kirja on, vaikuttaa kiinnostavalta. Pieni juonikertaus vielä vain vahvisti innostumistani - ja niin sitten seuraavalla kirjastokäynnillä kirja käveli kotiin kuin itsestään.
Middlesex on kerronnallisesti mielenkiintoisesti rakennettu. Kertojana toimii Calliope, henkilö, johon kirjan nimi viittaa ja johon tarina kulminoituu. Hän pomppaa välillä kerronnassaan kuvaamaan jotain oman elämänsä merkityksellistä hetkeä, mutta kuitenkin ennen omaa elämäänsä hän seuraa tietyn geenimutaation periytymistä viidenteen kromosomiin kahden sukupolven kautta omaansa.
Tarina alkaa pienestä Kreikan vuoristokylästä ja seuraa Calliopen isoisää ja isoäitiä sodan jaloista kohti uutta elämää Amerikan Detroitissa. Uuteen maailmaan sopeutuminen on melkein vielä vaikeampaa kuin sinne pääseminen. Pitkän matkan aikana heidän suhteessaan tapahtuu kuitenkin radikaali muutos, mikä toisaalta edesauttaa heidän sopeutumistaan uuteen maailmaan, toisaalta mahdollistaa geenin jatkumon kohti Callieta. Isovanhempien elämässä tulee lastenhankinnan aika, ja lasten kautta geenin matka jatkuu. Lopulta syntyy lapsi, joka on nimetty yhden antiikin muusan mukaan; tyttö nimeltään Calliope.
Callie kasvatetaan tyttönä, ja tyttö hän luulee itsekin olevansa. Kuitenkin hän huomaa olevansa selvästi erilainen. Lopulta teini-ikäisenä lääkäri toteaa asian ääneen ja Calliopen elämä muuttuu dramaattisesti. Nyt hän voi viimein alkaa etsiä itseään sellaisena kuin on, ei enää ahtaiden rajojen sisällä, joihin hän ei koskaan kuulunutkaan.
Calliopen kerronta on elävää ja hänen kuvaukseensa todella uppoutuu. Kirja käyttää paljon vastakohtaisuuksia, pääosin tietysti naisen ja miehen, tytön ja pojan välinen ero, ja Kreikan vuoristokylän ja Amerikan suuren autokaupungin välinen ero. On myös kiinnostavaa lukea, miten niin pieni geenipoikkeama voi aiheuttaa niin suuren mullistuksen. Tämä kirja olisi ollut mahdollista kirjoittaa niin paljon huonommin, että jo monipuolisuudesta annan tälle pisteet.
MAAILMANVALLOITUS: USA
Tämä oli tosi hyvä ja kiinnostava krija, luin sen viime kesänä ja tykkäsin paljon. Saman kirjailijan Virgin suicides - kauniina kuolleet on myös hyvä!:)
VastaaPoistaEhdin lukea tämän loppuun, ennen kuin tajusin kirjalijan samaksi kuin Virgin Suicidesin kirjoittajan. :D Ihan erilaiset kirjat, mutta hieno tyyli kirjoittaa.
VastaaPoistaTämä kiinnostaa. Mulla on Virgin Suicides alkukielellä hyllyssä, joten aloitan siitä, mutta haluan lukea kyllä tämänkin.
VastaaPoista