Helmikuu laukkaa aina ohi paljon nopeammin kuin mut kuukaudet, mutta on niitä päiviäkin oikeasti muutama vähemmän. Silti viimeinen päivä tulee aina yhtä isona yllätyksenä - nytkö jo?
Helmikuu oli vasta toinen blogauskuukauteni, ja vielä hieman opettelua tämä on, mutta suunta kohti valoja. Mitä enemmän ehdin tänne juurtua, sitä enemmän tänne blogimaailmaan jää koukkuun. Kokoajan on pakko tulla tarkistamaan onko joku jättänyt kommenttia, mitä kukakin on lukenut, ja mitä missäkin tapahtuu. Olen saanut muutamia lukijoitakin ja olen hirmu iloinen heistä jokaisesta!
Helmikuu oli hyvä lukukuukausi. Sain luettua 11 kirjaa, 3985 sivua, vaikka vietin yhden viikon noroviruksen kanssa vessanlattialla, enkä lukenut sivuakaan. Ja viehän se koulu ja tenttikirjallisuuskin suuren siivun ajastani. Aika monipuolinen sekoitus kaikkea tuli tässä kuussa luettua. Suurimman ennakko-odotuksen viitassa luettu Purppuranpunainen hibiskus ei pettänyt, vaan nousi yhdeksi suosikeistani.
José Saramago: Kertomus sokeudesta
Helmikuu oli vasta toinen blogauskuukauteni, ja vielä hieman opettelua tämä on, mutta suunta kohti valoja. Mitä enemmän ehdin tänne juurtua, sitä enemmän tänne blogimaailmaan jää koukkuun. Kokoajan on pakko tulla tarkistamaan onko joku jättänyt kommenttia, mitä kukakin on lukenut, ja mitä missäkin tapahtuu. Olen saanut muutamia lukijoitakin ja olen hirmu iloinen heistä jokaisesta!
Helmikuu oli hyvä lukukuukausi. Sain luettua 11 kirjaa, 3985 sivua, vaikka vietin yhden viikon noroviruksen kanssa vessanlattialla, enkä lukenut sivuakaan. Ja viehän se koulu ja tenttikirjallisuuskin suuren siivun ajastani. Aika monipuolinen sekoitus kaikkea tuli tässä kuussa luettua. Suurimman ennakko-odotuksen viitassa luettu Purppuranpunainen hibiskus ei pettänyt, vaan nousi yhdeksi suosikeistani.
José Saramago: Kertomus sokeudesta
Elina Tiilikka: Punainen mekko
Gaétan Soucy: Tulitikkutyttö
Amelie Nothomb: Antikrista
Paolo Coelho: Portobellon noita
Gustave Flaubert: Rouva Bovary
Chimamanda Ngozi Adicie: Purppuranpunainen hibiskus
Emile Zola: Nana
Alice Sebold: Oma taivas
Peter James: Kuoleman kanssa ei kujeillaJeffrey Eugenides: Middlesex
Helmikuussa on aina kaunista. Hyvää viimeistä helmenkirkasta helmikuun iltaa!
Helmikuussa kadut hiekoitettiin tasaisesti.
Helmikuussa auringonlaskut olivat punaisia.
Mä olen kateellinen sulle noista luettujen määrästä. :D Ite en edes kehtaa tässä kuussa tehdä mitään koostetta kun ei noita luettuja kirjojakaan juuri ole. Tosin mä voin hyvin syyttää koulua ja hiihtolomaa tässä - ne vei kaiken ajan lukemiselta. (Ja yksi lukuviikko meni siinä kun koitin tapella Dorian Grayn kanssa, ja se mokoma vielä sen taistelun voitti.)
VastaaPoistaHei, klassikot vie aikaa ja koulu vielä enemmän, ei sitä tarvii yhtään hävetä. Ja mullakin pari noista kirjoista oli lyhyitä, alle 200 sivuisia, joten ne meni muutamassa tunnissa.
VastaaPoistaEhkä sä vielä joskus voitat sen Dorian Graynkin. :D
Toivon kanssa että voitan. Pitää vaan löytää oikea fiilis sen lukemiseen ja helmikuun alku ei ilmeisesti sitten sellaista tuottanut. Jos vaikka kesällä koettaisi uudelleen.
VastaaPoistaPsst, sulle olisi pikku tunnustus tarjolla blogissani:
VastaaPoistahttp://satunluetut.blogspot.com/2011/02/gorgeous-blogger.html
:)
Hieno määrä kirjoja! Ja jos oikein katsoin auringonlaskukuvaa, se on vanhalta kotikadultani. En ole tosin ihan varma. :)
VastaaPoistaSatu: kiitos.♥
VastaaPoistaKaroliina: Tuo katukuva on Turun kirjastolta otettu sinne suuntaan, missä on se sisustusliike ja Forumin "takaovi". En muista kadun nimeä kyllä. :D
No sitten meni ihan pikkuisen pieleen, kun en ole Turussa päinkään ikinä asunut. :D Luulin sen olevan Helsingin Punavuoresta... (Minä olen näissä aina todella huono. Mies tunnistaa epäselvistäkin kuvista kerran näkemänsä katumaisemat, kun minä saatan todella erehtyä tutuista kotikulmistakin.)
VastaaPoista