maanantai 14. maaliskuuta 2011

"SE SINUN HELVETIN NORSUSI VARASTELEE!"

Sara Gruen: Vettä elefanteille
Englanninkielinen alkuteos:  
Water for Elephants (2006)
Bazar, 2008
363 sivua

Vettä elefanteille on lämminhenkinen romaani ystävyydestä, vanhuudesta ja kiehtovista ihmiskohtaloista.

Yhdeksänkymmenvuotias Jacob Jankowski inhoaa omaa raihnaisuuttaan ja elämäänsä vanhainkodissa. Päivät kuluvat samanlaisina, kunnes lähistölle saapuu kiertävä sirkus. Menneisyyden muistot valtaavat elävinä Jacobin mielen.

Jacob on 23-vuotias eläinlääketieteen opiskelija, kun hänen vanhempansa kuolevat auto-onnettomuudessa. 1930-luvun Amerikassa on suuri lama. Jacobin täytyy itse alkaa tienata elantonsa. Sattumalta hän päätyy junaan, joka kuuluu kiertävälle sirkusseurueelle. Tästä alkaa Jacobin uusi elämä, johon kuuluu uusia ystäviä, loistetta ja tuskaa, rakkautta ja intohimoa. Sirkus on lumoava, mutta sisäisen hierarkiansa vuoksi myös armoton paikka, johon ei ole välttämättä helppo sopeutua. Pikkuhiljaa Jacob kotiutuu. Hän tutustuu sirkuksen kauniiseen tähtiesiintyjään Marlenaan ja tämän aviomieheen, äkkipikaiseen eläintenkesyttäjään Augustiin. Hän rakastuu Marlenaan, mutta joutuu pitämään tunteensa kurissa. Vähitellen kolmikon välille syntyy side, kun he yrittävät saada sirkuksen uuden tulokkaan, oikukkaan Rosie-norsun esiintymään.
 

Kerrankin kirja, joka on ihan ikiomani, eikä sitä tarvitse palauttaa kirjastoon, eikä Äidin kirjahyllyyn tai minnekään muuallekaan. Ja nyt luettuani olen vielä iloisempi, Vettä elefanteille on nimittäin hieno kirja omistaa. 

Tämä oli tarina, johon uppoutui aivan totaalisesti - taas kerran.

Alussa tapaamme Jacobin, yhdeksänkymmentä ja risat, joka on perin kyllästynyt elämäänsä vanhainkodissa. Ikkunan taakse leiriytyvä sirkus tuo nuoruuden seikkailut mieleen ja vanha herra alkaa muistella villiä sirkuselämäänsä. Sitten siirrymmekin sirkusjunan kyytiin. Välillä tarina palaa vanhainkotiin, kuin muistuttaakseen nykyhetkestä. Ne ovat tarinan rauhallisia "väliaikoja", ja sinällään kirjallisesti kiinnostavia. Kuitenkin kun sirkusaukiolla jäämme jännittävään kohtaan, saattaa lukija puhista turhautumista kohdatessaan taas vanhan Jacobin. Toisaalta, jos näitä välijaksoja ei olisi, etenisi kirja ehkä vähän liian nopeasti ja hengästyttäisi lukijan.

Sirkuselämä on juuri niin jännittävää, vaarallista ja elämänmakuista, kuin etukäteen kuvitteleekin. Sen maailma on raadollista. Tärkeintä on raha, maine ja menestys, ja vasta sen jälkeen tulevat esiintyjät - joiden jälkeen valovuosien päässä tavalliset työmiehet, jotka harvoin edes saavat palkkaa. Epätoivotut ihmiset heitetään junasta kesken matkan, pahimmillaan sillan kohdalla. Sirkuksessa kaikki ihmiset työväkeä myöten ovat todellisia persoonallisuuksia. Tutustumme niin vanhaan, viinaanmenevään työmies Kameliin, kuin kääpiö Walteriin ja tämän pikkukoira Queenieenkin. Johtoporras on vielä oma lukunsa oikuttelevine johtajineen ja esiintyjätähtineen. Myös eläimet tuntuvat melkein inhimillisiltä, kuten ihmisiin takertuva simpanssi Bobo, vanhuuttaan hampaaton mutta silti ärhäkän luonnon omistava leijona Rex, ja tietenkin norsuneiti Rosie.

Sirkus on oiva kulissi kolmiodraamalle, tuhoon tuomitulle rakkaustarinalle, joka ei ehkä sittenkään ole lopullisesti tuhoon tuomittu. Ja siitä onkin vaikeaa kertoa mitään, jottei paljastaisi liikaa. 
 
Vettä elefanteille ilmestyy elokuvana huhtikuun alussa, ja tämä tyttö taitaa olla ensimmäisenä lippujonossa. Paitsi että kirja on kuin tehty elokuvaksi, myös traileri vaikuttaa lupaavalta. Pääosissa Robert Pattison Jacobina, Reese Witherspoon sirkustähti Marlenana ja Christoph Waltz Marlenan oikukkaana aviomiehenä ja Jacobin pomona.

Ja tällä kertaa en annakaan neljää tähteä. Vettä elefanteille saa kokonaista neljä ja puoli!



 

14 kommenttia:

  1. Minulla on tämä odottanut jo hyvän tovin omassa hyllyssä lukemistaan. Kirja kiinnostaa minua tosi paljon, mutta jostain syystä en vielä ole ehtinyt sitä lukea. Voi, elokuvakin tulossa, joten täytyy kyllä pian lukea tämä, niin voi nauttia sitten leffastakin sen jälkeen!

    VastaaPoista
  2. Minäkin uppouduin tähän kirjaan aikanaan. Itse asiassa Susa (vilkutus edelliseen kommenttiin!) vinkkasi minulle tästä kirjasta kaksi vuotta sitten ja kävelin heti ostamaan sen kirjakauppaan. Silloin oma blogini hapuili, mutta sain kirjoitettua tästä ja olen iloinen, että omistan Vettä elefanteille. Ja sanoin kuin sinä, Peikkoneito, minäkin odotan tätä leffana.

    VastaaPoista
  3. Näin viikonloppuna elokuvan trailerin ja muistelisin, että olin jostain kirjablogista tai lehdestä lukenut tästä kirjasta. Olipa mukava, että olet lukenut kirjan ennen elokuviin menoa. :)

    VastaaPoista
  4. Peikkoneito, luin vain osia, sillä tämä kirja on odottanut minulla jo jonkin aikaa. Itse asiassa minun kiinnostukseni heräsi vasta, kun luin jostain juuri tuohon elokuvan tekoon liittyvistä asiosita ja ennakkoa muutenkin filmistä. Yritän muistaa palata tähän, kunhan olen lukenut. Voit myös muistuttaa minua;-)

    Pisteesi olivat niin kovat, että luen tämän parin kuukauden sisällä. Toivon niin.

    Hana, luimme varmaan samasta lehdestä. Minä innostuin siitä.

    VastaaPoista
  5. Minulla on jo kauan siitä kuin luin tämän, mutta olin TODELLA ihastunut kertomukseen: vaikkakin kyseessa on "se tavallinen tarina". Taisin antaa viisi tähteä(!!) omiin muistiinpanoihini.

    VastaaPoista
  6. Tykkäsin tästä kovasti! Itse hankin sen työkaverini suosituksesta ja kaikki, jotka ovat kirjani lainanneet, ovat mysö pitäneet. Kovin tarkkaan en enää juonta muista, mutta tunnelma on väkevänä mielessä. Muistaakseni jonkinlainen osuus Rosiella oli loppukahinoissa ;)
    En ollut huomannutkaan, että elokuvakin on tulossa, kivaa!

    VastaaPoista
  7. Minusta tämä oli hyvä, muttei NIIN hyvä kuin olin etukäteishehkutuksen ansiosta odottanut. Kovat odotukset ovat aina vähän vaarallisia. :) Ei siis missään nimessä harmita, että luin, mutten lumoutunut tai tempautunut väkisin tarinaan mukaan, ja antaisin tälle itse ehkä 3,5 tähteä. Tai 3,75. :)

    VastaaPoista
  8. Sattuipa sopivasti kun aloin juuri kirjoittaa arvotelua samaisesta kirjasta. :D Itse luin tosin englanniksi. Vähän samanlainen fiilis jäi kirjasta kuin Karoliinallekin.

    Traileriin taas olen suuresti pettynyt, argh. Voi olla että jätän elokuvan ihan suosiolla näkemättä.

    VastaaPoista
  9. Minä muistelen että tämä kirja on syntynyt alunperin NaNoWriMo-projektina. Projektissa on siis tarkoitus käyttää marraskuu siihen, että kirjoittaa romaaniin. Toistuu muistaakseni joka vuosi. Tämä kirja kiinnostaisi ihan jo sen vuoksi. :)

    VastaaPoista
  10. Oi, onpas ihanan paljon kommentteja. :)

    Susa: kannattaa ihmeessä lukea ennen elokuvaa, suosittelen ehdottomasti. :)

    Katja: ihanaa, kun muista blogeista saa hyviä kirjasuosituksia. Tämä on kyllä hieno kirja omistaa. Odotetaan sitten yhdessä innolla elokuvaa. ;)

    Hanna: jeps, minusta on tärkeää lukea kirja aina ennen elokuvaa (paitsi jos kyseessä on elokuvan pohjalta tehty kirja). Silloin niistä vain jotenkin saa paljon enemmän irti. :j

    Leena Lumi: odottelen innolla mielipidettäsi tästä. :)

    anni.m: Huh, viisi tähteä on loistava arvio, eikä tämä minustakaan kauaksi siitä jää. Ihanaa muuten löytää niitä huippukirjoja, joille antaa täydet pisteet!:j

    Kirsi: tunnelma jää kyllä tästä parhaiten mieleen. Ja kyllä, Rosiella taitaa olla kärsänsä pelissä loppuratkaisuissa. ;)

    Karoliina: etukäteishehkuttelut ovat aina vaarallisia, on kurjaa huomata, että kirja pettääkin ennakko-odotukset. Yritän aina suhtautua neutraalisti kirjoihin etukäteen, jottei pettyisi, mutta eihän se aina onnistu.

    Meri: kivaa lukea sinun arviosi! Traileri ei silti kerro elokuvasta paljoa, siihen on vain tuupattu muutama huippuhetki ja that's it. Luulen, että kirjan tunnelman rakentamiseen tarvitaan pidempi pläjäys kuvaa. Toivottavasti siis elokuva onnistuu lunastamaan kirjan odotukset.

    Salla: Mitä, onko tämä NaNoWriMo-projektin tulosta, uskomatonta. Vau. Taisiis, kirja vaikuttaa minusta todella harkitulta ja viimeistellyltä, vaikka toki sitä kuukauden kirjoittamisurakan jälkeen olisikin hiottu paljonkin. Minuakin kiinnostaa NaNoWriMo paljon, itsekin yritin kerran sellaista kirjoittaa, mutta yritykseksi jäi. ;)

    VastaaPoista
  11. Minäkin näin trailerin viikonloppuna ja innostuin. Haluan ehdottomasti lukea kirjan ja katsoa elokuvankkin!:)

    VastaaPoista
  12. Mullekin pääsi käymään sillä tavalla että se liian suurien odotusten kirous vähän latisti lukukokemusta, mutta hieno kirja tämä on silti! Pidin varsinkin vanhasta Jacobista. :)

    VastaaPoista
  13. Tämä on ihana kirja, ehdottomasti viime vuoden parhaita lukemiani! Juonikuviot ja loppuratkaisu eivät olleet mitään erikoisia tai erilaisia, mutta kunhan tarina viihdyttää ja ihastuttaa niin se on pääasia :--)

    Leffa täytyy nähdä, tosin Reese Witherspoon ei ole suosikkejani ja en osaa kuvitella häntä Marlenan rooliin, mutta saapa nähdä! Walk the Lineen nainen kyllä sopi.

    VastaaPoista

peikkoneito kiittää kommenteista - jokaisesta